Paha olo ja vähän kuin krapula viikonlopun jäljiltä. Turvottaa, ällöttää, inhottaa. Söin suklaata pari palaa ja kaksi, siis kaksi ihanaa rasvassa paistettua ja sokerissa pyöriteltyä munkkia. Itseinhossa en ole uskaltanut lähestyä puntaria, jonka olen provokatiivisesti laittanut näkyvälle paikalle eteiseen. Puntarin ohi ei siis voi kulkea sitä näkemättä.

Laihdutusprojektia on kulunut vasta muutama viikko ja silti olen näin epätoivoinen näiden kahden vastapaistetun, ihanan makuisen kaloripommin jäljiltä. Ilmeisesti olen psyykannut itseni johonkin sellaiseen tilaan, että pienikin notkahdus tuo hillittömän itseinhon - huoh. Kaiken lisäksi rasva tuo vähiten kylläisyyden tunnetta, joten munkista saamani ilo ei korvaudu pitkällä tyytyväisellä mahalla.

Kylläisyyteen vaikuttavat lukuisat asiat. Ruuan huolellinen pureskelu auttaa saamaan kylläisyyden tunteen ja perlkkä purkan jauhaminen helpottaa oloa myös. Keitä siis pastasi al dente, niin sama pasta täyttää enemmän. Hyvä terveys -lehden juttu kylläisyydestä löytyy täältä. Hitaasti syöminen, varsinkin seurassa on hyvä juttu. Harmiksi ulkona on niin jäätävät pakkaset, että lämmin ruoka tuppaa jäähtymään nopeasti. Ratkaisu tähän viilenemisongelmaan voi olla esimerkiksi useampi santsauskerta lämpimästä kattilasta ja pienet annoskoot.

Tein itseinhossani sen mitä ei pitäisi, rankaisin itseäni ruokavaliolla tänään. Aamupalaksi vain kahvi, lounaaksi kaurapuuro. Saa nähdä syönkö enää mitään muuta, vaikka se järkevää olisi. Paha olo on ja öklöttää edelleen.